Puintikostean viljan murskesäilöntä uudistuu tehokkuusvaatimusten myötä

Puintikostean viljan murskesäilönnällä voidaan säästää energiaa ja pienentää sääriskiä. Murskesäilön-nän suositeltu viljan kosteus (35 – 45 %) on puintityön työsaavutuksen maksimoimiseksi liian korkea ja sen vuoksi usein päädytään murskaamaan selvästi suosituksia kuivempaa viljaa. Kuivemman viljan etuna on lisäksi helpompi käsiteltävyys jäätyneenä. Suosituksia kuivemman (kosteus 16 – 35 %) viljan murskesäilöntään liittyy kuitenkin viljan homehtumisen riski. Kahdessa kokeessa selvitettiin kuinka homehtumisriskiä voidaan pienentää käyttämällä propionihappoa sisältävää säilöntäainetta.
Täystuleentunut ohra puitiin elokuun alussa 2010 Loimaalla kosteuden ollessa 16 – 28 % ja murskesäilöttiin tuubiin. Viljakuormat punnittiin ja kullekin kuormalle kohdistettiin säilöntäainekäsit-tely. Käsittelyt olivat muurahaishapon ja propionihapon (AIV Ässä ) tai propionihapon (Propcorn NC) seoksia annosteltuna joko 3, 6 tai 9 l/t. Lisäksi mukana oli kontrollikäsittely ilman säilöntäainetta. Kustakin käsittelystä tehtiin vähintään 3 toistoa. Säilötystä viljasta otettiin näytteet kairaamalla joulu-kuussa 2010. Vilja oli lämpenemisherkkää (stabiilisuus alle 40 h) niissä kahdessa viljakuormassa, joissa kosteus oli 27 – 28 % eikä käytetty säilöntäainetta. Huono stabiilisuus oli yhteydessä korkeaan hiivapitoisuuteen. Kosteuden vaihtelusta (16 – 27 %) huolimatta kaikki säilöntäaineella käsitellyt viljanäytteet olivat stabiileja ( > 200 h). Viljan säilöntäainekäsittely paransi myös kyseisestä viljasta tehdyn seosrehun aerobista stabiilisuutta.
Elokuussa 2014 tehtiin säilöntäkoe laboratoriomittakaavassa täystuleentuneella ohralla, jonka kosteus oli 25 tai 18 %. Säilöntäainekäsittelyt lisättiin murskattuun ohraan laboratoriossa ja säilönnät tehtiin 1,7 l lasipurkkeihin. Säilöntäaika oli 23 – 24 tai 113 vrk, jonka jälkeen viljan aerobista pilaan-tumista seurattiin 15 tai 40 – 41 vrk siilon avaamisen jälkeen. Lyhyen säilöntäjakson jälkeen kosteam-pi vilja oli pilaantumisherkkää ja vain vahvimmat säilöntäkäsittelyt (laskennallisesti vähintään 12,5 mol/t dissosioitumatonta propionihappoa) pystyivät estämään homehtumisen aerobisen jakson aikana. Pitkän säilöntäjakson jälkeen kuivemmasta viljaerästä vain ilman säilöntäainetta tehdyssä viljassa todettiin silmämääräisesti homeita aerobisen jakson jälkeen.
Näiden tulosten perusteella propionihappoon perustuvat säilöntäaineet voivat estää murskesäilö-tyn viljan homehtumista. Korkeampi annostelu on tarpeen viljan kosteuden ollessa noin 25 % kuin kosteuden ollessa vain noin 18 %. Annostelua on lisättävä myös, mikäli anaerobinen säilöntävaihe jää lyhyeksi siilon avaamisen tai mahdollisten ilmavuotojen vuoksi. Käytännön tiloilla esiintyvien ongel-mien syiden ymmärtämiseksi ja annostelutasojen turvamarginaalien arvioimiseksi tarvitaan lisää maatilamittakaavassa toteutettuja tutkimuksia. Varautuminen vaihteleviin säilöntäolosuhteisiin voi tarkoittaa myös valmiutta vaihtaa annostelutasoa tai säilöntäainetta viljan kuiva-ainepitoisuuden mukaan.