Hiehojen rahtikasvatuksen kannattavuus emolehmätiloilla

Kehitystä naudanlihantuotantoon hankkeessa hiehojen kasvatuksen kustannuksia vertailtiin kahdella
pohjoissavolaisella emotilalla ja yhdellä talouslaskelmiin nojaavalla tilamallilla. Hiehojen tuotantokustannuksesta
rehujen osuus on merkittävä. Rehujen hintoina käytettiin markkinahintoja eikä tilahintoja.
Näin laskelmista saatiin vertailukelpoisia. Jos tilan rehuntuotanto on kovin kallista, ei hiehonkasvatuksen
kustannuksella ole merkitystä kokonaisuudessa. Tällöin hiehon tuotantokustannuksesta ei saa todellista
kuvaa. Tilamallien lähtökohtana oli, että hiehot kasvatetaan tilalla, ja tätä vertaillaan hiehonkasvatuksen
ulkoistamiseen eri päiväkasvatushinnoilla. Ulkoistamisvaihtoehdossa eläimet siirrettiin
kasvattamoon vieroituksen jälkeen 6 kuukauden iässä. Kasvattamoaika oli 12 kuukautta tai vaihtoehtoisesti
18 kuukautta.
Kasvattamossa hiehoja pystytään kasvattamaan tietyin edellytyksin halvemmalla kuin omalla tilalla.
Tilalla hiehon kasvatuspäivä maksaa 3,55 4,10 euroa. Ulkoistettaessa kasvatuskustannus vaihtelee
3,38 eurosta 3,44 euroon, kun kasvatuspäivän hinta on 2 euroa ja kasvatusaika 18 kuukautta. Kuljetuskustannuksena
on käytetty 2,5 euroa kilometriltä. Emolehmätuottajan kannalta kiinnostavampi
vaihtoehto kasvatusajaksi olisi 12 kuukautta. Tämä siksi, että eläimiä karsittaessa tilan tuotantorakennukseen
ei jää tyhjiä paikkoja. Hiehokasvattamon kannalta 12 kuukauden kasvatusaika mahdollistaa
kapasiteetin tehokkaimman käytön. Logistiikka olisi myös tällöin helpompi hoitaa, koska uudistuseläinten
paluukuormassa voidaan viedä vasikoita kasvattamoon.
Hiehonkasvatuksen ulkoistamisen vaihtoehdossa rahtikasvatus mallinnettiin tilalle, jossa kasvattamon
koko oli 90 hiehoa. Hiehot tulivat kasvattamoon lokakuussa kuuden kuukauden ikäisinä ja palasivat
emotilalle tiineinä. Jos päiväkasvatushinta on kaksi euroa, hiehon ulkoistuksen hinnaksi muodostuu
18 kuukaudelta 1080 euroa. Päiväkasvatushinta vaihtelee 0,74 4,0 euroon.
Jos uudistuseläinten tuotanto on omalla tilalla edullista, kasvattamon käyttö ei tuo erityistä lisähyötyä.
Ulkoistamisen kannattavuuden emotilalla ratkaisee se, saadaanko tuotantoa tehostettua eli
käytännössä saadaanko emojen määrää lisättyä ulkoistamisen ansiosta.
Kasvattamon perustaminen ja päätoiminen pyörittäminen on käytännössä vaikeaa, koska kannattava
toiminta vaatii paljon kasvatettavia hiehoja. Lypsykarjapuolella hiehokasvattamossa tulisi olla
mielellään vähintään 150 hiehoa kasvatuksessa, jotta toiminta olisi kannattavaa. Kasvattamon taloudellista
toimintaa vaikeuttaa se, että kasvattamo ei saa tukia. Lisäksi päiväkasvatushinnan tulee olla
juuri oikea, että se peittäisi kaikki aiheutuvat kulut. Päätoiminen uudistuseläinten kasvatus on taloudellisesti
varsin haastavaa. Toiminta sopisi emotiloille, joilla on ylimääräisiä tyhjiä rakennuksia. Vanhat
toimivat rakennukset parantavat kasvattamon kannattavuutta. Kasvatustoiminta voisi tuoda lisäansioita
päätuotannon ohelle. Tällöin kasvattamo voisi toimia vähemmillä uudistuseläimillä.