Verosuunnittelukeinot kehittyvällä maatilalla – Case Peltolan tila

Verosuunnittelulla pyritään maataloudessa optimoimaan maatilan verotusta ja taloutta lain puitteissa, pitkällä
aikavälillä. Usein verosuunnittelu koetaan kuitenkin hankalaksi ja pitkän aikavälin suunnittelun sijaan pyritään
minimoimaan verot lyhyellä aikavälillä. Lyhyellä aikajänteellä saavutettu verohyöty voi kostautua myöhemmin
lisääntyneinä veroina.
Tässä työssä tutkittiin verosuunnittelukeinoja kehittyvällä maatilalla. Toiminta jaettiin pitkän aikavälin
suunnitteluun, verovuonna tehtävään suunnitteluun sekä tilinpäätöksen yhteydessä tehtävään verosuunnitteluun.
Verosuunnittelua käydään läpi erityisesti investointien, sukupolvenvaihdoksen sekä toimintamuodon
muutoksen yhteydessä. Maatilan verosuunnittelun kannalta on tärkeää saada tilan tuloksentekokyky kuntoon,
nettovarallisuus hyvälle tasolle ja sukupolvenvaihdokseen sekä investointeihin on syytä varautua huolellisesti.
Suunnitelmapoistot ja rahoitusratkaisut ovat myös tärkeässä roolissa verosuunnittelun kannalta.
Verosuunnittelua kehittyvällä maatilalla kuvataan kuvitteellisen Case Peltolan maatilan avulla. Tilalle
pyrittiin luomaan mahdollisimman monta elementtiä, joissa verosuunnittelua kannattaa hyödyntää. Tilalla
tehtiin vaiheittainen sukupolvenvaihdos kahdessa vaiheessa, investoitiin tuotantoon ja tila myös osakeyhtiöitti
toimintansa. Työssä käytiin läpi näitä vaiheita ja eroja, joita perheviljelmän, maatalousyhtymän ja osakeyhtiön
välillä verosuunnittelussa on. Erilaisia verosuunnittelukeinoja havainnollistettiin kuvioiden ja taulukoiden
avulla.

Tiedot on koottu asiantuntijahaastatteluiden, alan kirjallisuuden sekä tekijöiden omien kokemusten
pohjalta. Verosuunnittelu on liian vähän hyödynnetty aihealue maatilan talouden ylläpidossa. Työ pyrkii madaltamaan
kynnystä verosuunnitteluun ja tuomaan tietoa viljelijätasolle, mutta myös asiantuntijoille sekä hallinnolle.
Vaiheittaisella sukupolvenvaihdoksella saavutettiin merkittävää verosuunnittelullista etua Peltolan tilalla.
Jaettaessa tulos aiemman kahden henkilön sijaan kolmelle, oli ansiotuloveroaste huomattavasti pienempi
ja myös pääomatuloverotuksen osalta vältettiin progressiota. Samalla nuori yrittäjä saatiin sitoutumaan
maatilan toimintaan ja hänen oli mahdollista tehdä muun muassa lisämaan hankintoja omiin nimiinsä.
Yhtiöitettäessä Peltolan tilan toiminta, maatila kykeni hankkimaan lisäpeltoa verosuunnittelun kannalta edullisemmin.
Peltolan tilan yksityistalouden menojen ollessa maltilliset, pystyi yrittäjäpariskunta jättämään osan
tilan tuloksesta yhtiöön esimerkiksi korvausinvestointeja silmällä pitäen.

Tuloksentekokyvyn laittaminen maatilalla kuntoon on ensiarvoisen tärkeää tilan menestymisen kannalta.
Nettovarallisuus on pyrittävä saamaan mahdollisimman hyvälle tasolle. Suunnitelmalliset poistot ja
verovelan syntymisen välttäminen ovat keskeisessä roolissa onnistunutta verosuunnittelua pohdittaessa. Poistokohteet
tulee järjestää oikeaan järjestykseen, jotta nettovarallisuuden säilyttäminen hyvällä tasolla sekä
maksettavan kiinteistöveron määrä olisi huomioitu tilan verosuunnittelussa. Poistojen määrä kannattaa suhteuttaa
lainan lyhennysten määrään.